Vanhemmat mukana yhteisöllisessä oppilashuollossa -terveisiä webinaarista

15.10.2021

Suomen Vanhempainliitto pureutui 12.10.2021 järjestetyssä webinaarissa tärkeään teemaan, Vanhempien osallisuuteen yhteisöllisessä oppilas- ja opiskelijahuollossa.  Päivän puheenjohtajina toimivat yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko ja erityiskasvatuksen asiantuntija Sari Haapakangas. Iltapäivän anti oli monipuolinen ja inspiroiva, kiitos Suomen Vanhempainliitolle!

kOuluvanhemmat osallistui tilaisuuteen puheenjohtaja Anne Haimakaisen puheenvuorolla. 

Tilaisuuden aluksi Suomen Vanhempainliiton uusi toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones toivotti kaikki tervetulleeksi ja pohjusti kuulijat päivän teemaan. Iltapäivän aikana olisi odotettavissa puheenvuoroja, joissa käsiteltäisiin erityisesti vanhempien ja oppilaiden osallistamisen merkitystä yhteisöllisessä oppilas- ja opiskeluhuollossa monesta eri näkökulmasta ja eri tasoilta.


Yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannekuvaa ja toiveita tulevaisuudelle oli valottamassa Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Saimme kattavan tietopaketin opiskeluhuollon kokonaisuudesta ja yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon eroista. Marke Hietanen-Peltolan kouluterveyskyselynostojen pohjalta saimme tilannekuvaa siitä, miksi yhteisöllinen opiskeluhuolto on erityisen tärkeää juuri nyt, kun olemme pääsemässä koronasta yli. Merkittävä tieto on, että vaikka opiskeluhuolto kuuluu kaikille, TEA-tiedonkeruun tulosten perusteella vain noin 20% kouluista on ottanut oppilaiden ja vanhempien edustuksen mukaan koulun opiskeluhuoltoryhmän työhön säännöllisesti. Hietanen-Peltolan mukaan yhteisöllisen oppilashuoltotyön suunnitelmallisuus ja toiminnan arviointi eivät voi toteutua, jos ryhmä kokoontuu vain muutaman kerran lukuvuoden aikana. Hietanen-Peltola kertoi, että opiskeluhuollon yhteistyötä tarvitaan sekä koulun sisällä että myös sen ulkopuolelle. Tämä näkyykin osan yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien työssä; he ottavat mukaan ryhmän toimintaan myös esimerkiksi nuorisotoimen, järjestöjen, seurakunnan tai muiden alueellisten toimijoiden edustajia. THL:n opas Yhteisestä työstä hyvinvointia - opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa on ladattavissa pdf-muodossa THL:n sivulta (Linkki). 

Päivän antoisimman puheenvuoron piti Martinniemen koulun eläköitynyt rehtori Sirkku Pennanen, joka kertoi innostavia kokemuksia yhteisöllisyyden askelista päiväkodin, koulun ja kodin hyväksi Martinrenkaan toiminnan kautta. Sirkku Pennasen mukaan yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja vanhempien kuuleminen on valtava rikkaus. Huoltajien on tärkeää ymmärtää miten heidän lastensa koulu toimii, se luo turvallisuuden tunnetta ja tämä luottamus välittyy myös lapsiin. Lapsikin luottaa koulun aikuisiin kun hänelle välittyy viesti "Kyllä me aikuiset yhdessä tämänkin selvitämme". Miten valtava vaikutus kouluhyvinvointiin ja suoraan yhteisölliseen oppilashuoltoon.

Tarvitaan innostuneisuutta, kokeilunhalua, erehdyksistä oppimista, mutta Martinniemen koulun esimerkki osoittaa, että ymmärtämällä vanhempien roolin merkityksellisyyden kodin ja koulun välinen yhteistyö alkaa kukoistaa, huoltajat lähtevät mukaan toimintaan mielellään ja koko asuinalueen hyvinvointi ja viihtyisyys paranee. Yhdessä tekemällä ja koko kylä kasvattaa periaatteella. Sirkku Pennasen vinkkejä vanhempien mukaan kutsumiselle ovat esimerkiksi positiiviset tapaamiset iltakahvien merkeissä, luokkakohtaisten edustajien valinta toimikuntaan, ideoiden kerääminen toimikunnan kokouksiin luokkien vanhempien tiimeistä, luokka-asteiset vuositeemat huoltajien järjestämänä, vanhempien osallistaminen vanhempainiltojen järjestämisessä, kerhojen järjestäminen ja tärkeä Kodin apukädet-toiminta. Myös oppilaat mukaan kaikkeen tekemiseen! Martinniemessä yhteisöllinen oppilashuoltotiimi on nimetty Hyvinvointitiimiksi.

Lue myös Sirkku Pennasen blogikirjoitus Martinrenkaan toiminnasta Vanhempainliiton sivulta. (Linkki). Suomen Vanhempainliitosta vinkataan, että Sirkku Pennasta voi pyytää kertomaan aiheesta lisää. 

Huoltajien toiveita oppilashuollon suunnitteluun ja järjestämiseen oli esittelemässä kOuluvanhempien puheenjohtaja Anne Haimakainen, jolla on useamman vuoden kokemus huoltajien edustajana olemisesta Haukiputaan koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Suomen Vanhempainliiton VALOSA- ja EPeLi- hankkeiden avulla Haukiputaan koululla vanhempainyhdistyksen edustaja on otettu vakiojäseneksi mukaan yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamisiin.

Tietoisuutta yhteisöllisestä oppilashuoltoryhmästä ja sen toiminnasta tulisi Haimakaisen mukaan lisätä. Se sekoitetaan usein yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Vanhempaintoimijat kysyvät: "Mikä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ja miten vanhemmat pääsevät siihen mukaan?".

Huoltajat toivovat, että heidät toivotetaan aidosti tervetulleeksi joko edustuksellisesti tai muilla keinoin tasavertaisina kasvatuskumppaneina mukaan yhteisöllisen oppilashuollon toimintaan. Koulun kodin ja koulun yhteistyön muodot vaikuttavat vanhempien vastaanottamiseen. Eihän ajatella, sanota "Mitähän ne taas on vailla? Emme ota tällä kertaa ulkopuolisia mukaan. Nyt voit poistua kun alamme käsitellä oikeita asioita"?

Haimakainen nostaa esiin huoltajien äänen; myös vanhemmilla on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi kouluyhteisössä. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään saa huoltajien edustuksen vanhempainyhdistyksen tai -toimikunnan kautta, joka jo valmiiksi on aktiivinen joukko ja innokas vaikuttamaan. Huoltajia voi myös osallistaa laajemmin esimerkiksi kyselyiden tai vanhempainiltojen kautta. Tästä Haimakainen kertoi esimerkkinä Haukiputaan koululla järjestetystä 6.lk oppilaiden käytöshäiriöiden vuoksi järjestetystä vanhempainilllasta, johon huoltaja ja oppilas velvoitettiin osallistumaan. Illassa oli yhteinen osio ja ryhmätyöskentelyä, yhteisiä pohdintoja siitä miten tilannetta saataisiin parannettua. On myös tärkeää muistaa inhimillisyyden näkökulma: yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään mukaan lähtevä huoltaja astuu keskelle joukkoa, joka jo tuntee toisensa, eihän tule ulkopuolisuuden tuntua? Jokainen osallistuu asioiden käsittelyyn omalla persoonallaan. Haimakainen muistuttaa, että huoltajalla voi olla oma kouluhistoria taakkana (esim. auktoriteettipelot). Aikatauluhaasteista johtuen vanhempien edustajaksi saattaa valikoitua henkilö, jonka elämäntilanne sallii osallistumisen, mutta kokemusta ryhmätyöskentelystä ei välttämättä ole. Jos huoltajat tekevät omia nostoja, aiheen esille tuominen voi olla vaikeaa. Suositeltavaa olisikin käyttää esimerkiksi erätauko-menetelmää, jos haasteita ryhmän keskustelussa ilmenee. Osallistuminen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaan on Haimakaisen mielestä vanhempaintoiminnan vaikuttamistyötä parhaimmillaan! Mutta kutsutaanko vanhemmat mukaan vain kun tarvitaan käsipareja tapahtuman järjestämiseen, vai ovatko vanhemmat mukana kaikessa yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä? Huoltajat tuovat ryhmään tärkeää kokemustietoa kodeista, vanhempien näkökulmaa käsiteltäviin asioihin sekä huoltajien havaitsemia ilmiöitä ja kehitysideoita kouluympäristön ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointikyselyjä tehdään, mutta otetaanko huoltajat mukaan vastausten työstöön ja tiedotetaanko esille nousseista asioista ja niille tehtävistä toimenpiteistä koteihin?

Yhdenvertaisuuden periaate tulisi muistaa myös yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnassa. Tuleeko erityisryhmien, esimerkiksi erityislapsi- tai maahanmuuttajaperheiden ääni kuuluviin? Hyvänä esimerkkinä Haukiputaan koulun vanhempainyhdistyksen malli, jonka alaisuudessa toimivan erityislasten vanhempien vertaistukiryhmän, "erkkavanhempien" tapaamisten kuulumiset käsitellään yhdistyksen tapaamisissa ja niissä nousseita asioita viedään myös yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamisiin. Tilaisuudessa vinkattiin tutustumaan Erkkavanhempiin Suomen Vanhempainliiton tekemän videon avulla (Linkki). 

Haimakainen kertoo, että usein oppilaan ääni tulee esiin yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamisissa välillisesti aikuisen äänenä huoltajien, opettajien tai esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen ohjaavan opettajan kautta. Mutta toteutuuko oppilaiden ja opiskelijoiden aito edustus yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä? Otetaanko heidät mukaan vain tarvittaessa, osallistetaanko heitä laajemmin esim. kyselyiden kautta. Jos tehdään kysely, mitä tapahtuu sen jälkeen, mikä on konkretia? Haimakaisen arvion mukaan oppilaiden laajempi osallistaminen onnistuu ehkä parhaiten luokkakohtaisessa tai erillisessä alakoulu/yläkoulu yhteisöllisessä oppilashuollossa.  Haukiputaan koululla oppilaskunnan hallitus on tehnyt oppilaille oman kyselynsä hyvinvointiin liittyen ja esitellyt tulokset yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. 

Huoltajien osallisuus yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja koko vanhempaintoiminta toisella asteella tuntuu harmaalta, jopa mustalta alueelta. Tähän tarvittaisiin panostusta erityisesti nyt oppivelvollisuuden laajentumisen myötä. Mitkä ovat vanhempien kokemukset oppivelvollisuuden laajentumisesta? Opiskelijoilta ja henkilökunnalta on kysytty palautteita syksyn ensimmäisen periodin ja päättöviikon kokemuksista, onko kysytty huoltajilta miten näkyvät esim. pidennetyt oppitunnit oman nuoren jaksamisessa kotona? Suomen Vanhempainliitosta vinkataan Chillisti mukana-hankkeesta, tutustu Vanhempainliiton sivulla! (Linkki) 

Kokouskäytäntöihin liittyy useita kohtia, joita kehittämällä Haimakaisen mukaan yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnan ennakoitavuutta ja osallisuutta lisätä: 

  • Kokouspäivät ja ajankohta sovitetaan usein koulun aikatauluihin eli virka-aikaan mikä aiheuttaa haasteita vanhempien osallistumiselle
    • Vanhempainyhdistyksen opettajajäsen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään huoltajien edustajaksi?
    • Osallistuminen kirjallisesti -> edellytyksenä vastine/muistio ja sovitut jatkotoimenpiteet
    • Etäyhteydellä osallistuminen usein huoltajille helpompaa
    • Kokouksen järjestäminen ilta-aikaan pari kertaa lukuvuonna
    • Osallistuisiko koulun henkilökunta oman lapsensa koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaan, jos se aikataulullisesti olisi mahdollista?
  • Esityslista ja vuosikellomallin käyttöönotto mahdollistavat valmistautumisen etukäteen
    • Laajempi otanta huoltajien mielipiteistä
    • Vanhempainyhdistys voi myös saattaa etukäteen muun ryhmän tietoon asioita esim. kirjallisena tai jakamalla koulun johdolle vanhempainyhdistyksen pöytäkirjakoosteet, joissa on kirjaukset seuraavaan yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamiseen vietävistä asioista.
  • Muistiot ovat tärkeitä! Mitä jaetaan ja kenelle, toivomuksena edes kooste käsitellyistä asioista. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ei ole salaseura, vaan asiat koskettavat kaikkia!  Haukiputaan koulun vanhempainyhdistyksessä ryhmän kokoukseen osallistunut lähettää hallituksen väelle oman muistion kokouksesta ja tekee tarvittavat kirjaukset myös pöytäkirjaan.
  • Sovitut toimenpiteet - niiden toteutumista tulee seurata, etteivät jää ilmaan roikkumaan. Tämä on osa tavoitteellista toimintaa.
  • Miten tiedotetaan koteihin erikseen alakoulun/yläkoulun tai luokkakohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltotyön toteuttamisesta?
  • Ryhmän toiminnan tulee olla näkyvää! Erityisesti isoissa yksiköissä muulle henkilöstöllekin voi jäädä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta vieraaksi. Näyttäytyykö ryhmä innostuneena kehittäjänä vai väsähtäneenä pakkopullan suorittajana, onko maine "hanke-humpasta" vastaavana ryhmänä tyyliin "mitähän ne on taas keksineet meidän päänmenoksi" vai nähdäänkö ryhmän toiminta arvokkaana, koko kouluyhteisöä kehittävänä?

kOuluvanhempien eli kuntatasoisen vanhempainyhdistyksen edustajana Haimakainen arvioi, että kuntatason mallit loisivat selkeät toimintalinjaukset yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaan ja huoltajien osallistamiseen. Tämä edistäisi yhdenvertaisuutta, kun kaikilla huoltajilla olisi sama mahdollisuus osallistua. Liian usein kuulee vanhempaintoimijan suusta: "Ei meidän koululla kutsuta vanhempaintoimikuntaa mukaan yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamisiin." Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään liittyvät koulutukset ovat suositeltavia, Oulussa niitä on käynnistetty ryhmien toiminnan kehittämiseksi. Valtakunnan tasoinen keskustelu "Tunti työaikaa vapaaehtoistoimintaan" olisi paikallaan, se mahdollistaisi useamman huoltajan osallistumisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin tai muutenkin koulun arkeen työpäivän aikana. Me kOuluvanhemmissa kannustamme myös rohkeasti ottamaan esiin työnantajan kanssa mahdollisuuden käyttää työaikapankkiin kertyneitä joustotunteja sovitusti vapaaehtoistoimintaan.  

Webinaarin viimeisenä puhujana Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen kertoi kokemuksia ja näkemyksiä opiskeluhuollon järjestämisestä oppilaitosyhteisössä. Lempäälän kuntastrategiaan 2018-2025 on kirjattu: Matalan kynnyksen palvelut lasten, nuorten ja perheiden toimintaympäristössä.  Sen myötä Lempäälässä on tunnistettu yhteisöllisen työn merkitys yksilön hyvinvoinnille. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on asetettu kunnalliseksi painopisteeksi, mikä on vaikuttanut suoraan koulujen arkeen. Lehtisen mukaan osallisuus on vahvistunut ja vuosiluokkatasoisen käsittelyn myötä selkeät ja ajankohtaiset teemat ovat esillä. Opiskeluhuollon työntekijöiden yhteistyö on tiivistynyt ja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä työ on koko perhekeskusverkoston yhteistä työtä. Esimerkkinä poissaoloihin puuttumisen malli, joka otettiin käyttöön 1.11.2020. Siinä korostetaan koko kouluyhteisön vastuuta hyvinvoinnista.  Muina esimerkkinä Lehtinen mainitsee intensiivisen tuen pienluokat (ITU-luokat) koulunkäynnin ja oppivelvollisuuden suorittamisen tukena erityisen tuen oppilaille sekä #Oppikoppi-mallin oppivelvollisuusiän nousemiseen liittyen. (Linkki)