Terveiset varhaiskasvatuksen etävanhempainillasta 1.3.2022
2.3.2022
kOuluvanhempien ja Oulun varhaiskasvatuspalveluiden kanssa yhteistyössä järjestetty varhaiskasvatuksen etävanhempainilta vastasi selkeästi huoltajilta tulleeseen toiveeseen kokoontua yhdessä varhaiskasvatuksen teemojen äärelle.
kOuluvanhempien ja Sivistys- ja kulttuuripalveluiden perinteisesti järjestämät vanhempainfoorumit ovat harmittavasti olleet tauolla koronan vuoksi. Olemme iloisia, varhaiskasvatusteemainen etävanhempainilta saatiin järjestettyä tiistaina 1.3.2022 onnistuneesti.
Etävanhempainiltaan osallistui yli 300 henkilöä.
Tilaisuus järjestettiin teams-yhteydellä ja sen aikana oli käytössä chat-toiminto. Myös puheenvuoroja oli mahdollista käyttää.
Oululaisille varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille tarjottiin illan aikana asiantuntijaluennot lapsen elämäntaitojen tukemiseen ja vanhemmuuteen liittyen sekä tilannekuva varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista. Myös kOuluvanhemmat käytti illan lopuksi puheenvuoron.
Illan materiaali löytyy varhaiskasvatuksen sivulta (Linkki )
.png)
Tilaisuuden aluksi Annukka Oiva-Kess luennoi lapsen elämäntaitojen tukemisesta ja kertoi arjen hallinnassa tarvittavien elämäntaitojen tärkeydestä. Annukka on työskennellyt neuvolapsykologina, erityisalueenaan lasten mielenterveyden ennaltaehkäisevä toiminta.
Annukan mukaan elämäntaitojen oppiminen on juuri lapsuudessa helpointa ja vaikuttavinta. Keskiöön nousevat perheen arkiset käytännöt ja yhdessä toimiminen. Annukan omana esimerkkinä oli ruuan valmistus ja siivoaminen. Nämä puuhat tulee meillä vanhemmilla hoidettua usein silloin, kun lapset eivät ole paikalla. Parempi olisi ottaa lapset mukaan ja antaa lapsille ikätason mukaista vastuuta arkisista kotiaskareista. Tämä vahvistaa elämänhallinnan ja osallisuuden tuntua.
Aikuisen tehtävänä on toistaa selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita. Hyvä ohje sisältää kiellon sijaan ratkaisun, kuvatun halutun toimintatavan.
Kehu, kiitä, kannusta on erityisen tärkeää myös Annukan mielestä. Positiivinen kokemus siirtyy lapsen tunnemuistiin.
kOuluvanhemmat pohtii:
Yksi parhaista arkisesta käytännöstä on yhteinen päivittäinen ruokailuhetki.
Itse tekemällä saat nopeasti valmista ja varmasti toivotun lopputuloksen. Yhdessä tekemällä olet läsnä lapsellesi ja jaatte yhteisen kokemuksen, joka jää lapsen mieleen. Lapsi ei muista aikuisena puhdasta kotia, vaan sen, että perhe siivosi yhdessä. Ja teki sen jälkeen ehkä vielä jotain mukavaa.
Erityislapsen vanhemmuus vie usein moninkertaisesti voimia ja tukea tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä koko perheelle.
Illan luento-osuutta jatkoi Eeva-Liisa Kronqvist, joka on pitkän työuran tehnyt yliopisto-opettaja ja konsultti, erityisalueinaan pienten lasten kasvu, kehitys ja sen tukeminen. Eeva-Liisan aiheen oli vanhemmuus, uupumus ja itsemyötätunto.
Eeva-Liisan mukaan lapsen elämäntaidot rakentuvat varhaisessa vuorovaikutuksessa sisälten tunnetaitoja, vastuuta, myötäelämistä, yhdessä kasvamista, mutta myös yksinoloa ja joutenoloa. Leikkiminen on tärkeää! Nyt talviloman kynnyksellä saimmekin hyvän hoksautuksen siitä, että
"Vanhemmuus ei ole palvelua ja liiallista ohjelmointia"
Vanhemmuuteen liittyy paljon ihanteita, joita me vanhemmat asetamme joko itse itsellemme tai koemme yhteiskunnan asettamina odotuksina. Eeva-Liisa korosti, että vanhemmuuden tukemisessa tulee ottaa huomioon, että vanhempien omat vanhemmuusodotukset ja ulkopuolelta koetut odotukset ovat ristiriidassa.
Ajattelemme, että meidän tulee olla rakastavia, kärsivällisiä sekä johdomukaisia ja oikeudenmukaisia rajojen asettajia. Toisaalta koemme, että yhteiskunta odottaa meidän olevan aikaansaavia, urasuuntautuneita, kouluttautuneita ja kodinhengettäriä. Tämä ristiriita on yhteydessä uupumukseen.
Äidit ovat uupuneempia kuin isät
Onko taustalla äitien metatyö - kyky huolehtia sadasta asiasta yhtä aikaa?
Perheen etu menee isän edun edelle
Isät kaipaavat aidosti tasa-arvoista mahdollisuutta jäädä vanhempainvapaalle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti perheen talouteen.
Itsemyötätunto on ystävällisyyttä itselle itsekriittisyyden ja itsensä tuomitsemisen sijaan. Siihen kuuluu Eeva-Liisan mukaan tiedostava läsnäolo. Itsemyötätuntoinen vanhempi kohtaa haasteet avoimesti ja ystävällisesti.
Eeva-Liisa kertoi vanhemmuusryhmien vertaistuen merkityksestä ja niissä kautta kerätyistä kokemuksista itsemyötätuntoon liittyen.
"Muutkin painii samojen asioiden kanssa"
"Ei ne pelot olleetkaan niin vakavia"
"Osasin antaa itselleni armoa"
Eeva-Liisa Kronqvist:
Uupumusta aiheuttaa:
- Riittämättömyyden tunne
- Vertailu toisiin vanhempiin
- Tunnollisuus, täydellisyyden tavoittelu
- Itsekriittisyys
Uupumukselta suojaa:
- Resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky
- Puhuminen ja koulun, päiväkodin, toisten vanhempien vertaistuki
- Vanhemmuuden pohtiminen kuuluu hyvään vanhemmuuteen
- Hyväksyminen, ettei kaikkeen löydy ratkaisua
- Rennompi ote, hyvinvointiin keskittyminen
- Myönteinen ja armollinen vanhempipuhe itselle, toiselle ja lapselle
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset asiat
Varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoi varhaiskasvatuksen ajankohtaisista teemoista joita olivat tiivistetysti mm.
- Esiopetukseen ilmoittautuminen, päätökset esiopetuspaikoista toimitettu/toimitetaan
- Tulevan toimintakauden paikkojen haku alkaa
- Maaliskuun aikana erillinen kaksivuotisen esiopetuksen ilmoittautuminen kokeiluun valituille. Erillinen infotilaisuus tulossa.
- Esiopetusselvitys hyväksytty 2023-2024 lukukaudesta eteenpäin - järjestetään monituottajamallilla
- eVaka-asiakasjärjestelmä otetaan käyttöön suunnitelman mukaan 1.5.2022
- Asiakastilanteeseen vaikuttaneet varhaiskasvatuslain muutokset, pienten alle 3-vuotiaiden asiakkuuksien kasvu.
- Varhaiskasvatuslakiuudistuksessa otetaan käyttöön lapsen tuen tarpeen mukainen kolmiportainen tuki
- Kunta-alan uusien työ- ja virkaehtosopimusten keskeytyminen -> perheitä tiedotetaan heti, jos toimia kohdistuu varhaiskasvatukseen
- Ukrainan tilanteen keskustelun tueksi materiaalia: Mieli.fi (linkki) MML: ( linkki )
Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirjo Koret korosti puheenvuorossaan alueellista yhteistyötä, jota Oulun kaupunki tekee yhteistyössä hyvinvointipalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Hän muistutti lapsuus.ouka.fi sivustosta, josta löytyy tukea ja vastauksia vanhemmuuden haasteisiin ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Pirko kannusti vaatimaan yksiköissä lapset puheeksi - keskustelujen käymistä, lisätietoa menetelmästä ( linkki ). Vanhempaintoimikunnat ja -yhdistykset tekevät merkityksellistä työtä yksiköiden toimintamallien eteen.
Tilaisuuden lopuksi Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anne Haimakainen käytti puheenvuoron kertoen lyhyesti yhdistyksen toiminnasta. Hänen mukaansa varhaiskasvatusta kuvaa hyvin sana luottamus. Me vanhempina luotamme lapsen vieraan aikuisen huomaan. Lapsi oppii varhaiskasvatuksessa luottamaan omien vanhempien ohella muihin turvallisiin aikuisiin. Varhaiskasvatuksen henkilökunta luottaa huoltajiin, että he ovat oman lapsensa arjen asiantuntijoita. Tämä luottamus luo hyvät edellytykset toimivalle kasvatuskumppanuudelle.
Anne palasi Eeva-Liisan osuuden vertaistuen merkitykseen. kOuluvanhempienkin vertaiskeskusteluryhmissä keskustelunaloitukset ovat yleensä "Onko muilla tätä, miten muilla? Tietääkö joku? Vanhempikaverin kertomana nostettiin päiväkotiajoista erityisesti mieleenjääneet kohtaamiset toisten vanhempien kanssa eteisessä lapsia hakiessa ja pukiessa. Sieltä tuulikaapin tungoksesta jäänet ovitutut ovat tulleet usein vastaan myöhemmin lapsen harrastusryhmissä tai lapsen siirtyessä kouluun.
kOuluvanhemmat kannustavat kaikkia huoltajia osallistumaan oman yksikön vanhempaintoimintaan ja myös kiinnostuksen ja oman elämäntilanteen mukaan kuntakohtaiseen vanhempaintoimintaan. Armollisuusteemaan viitaten puheenvuorossa muistutettiin kuitenkin, että varhaiskasvatusikäisen vanhemmalla on jo työssäkäynnin vuoksi usein huono omatunto perheen yhteisen ajan vähyydestä. Tällöin vanhempaintoiminta ei ole ensimmäisenä mielessä. Vanhempaintoimijoiden ja yksikön kanssa yhdessä toteutetut lämminhenkiset tapahtumat voivat olla se hyvä varhaiskasvatuksen vanhempaintoiminnan muoto, joka lisää yhteisöllisyyttä ja vanhempien verkostoitumista ja vertaistuen saamista. Järjestämällä tilaisuuksien ajaksi lastenhoidon, vanhempien osallistumista helpotetaan huomattavasti. Vanhempaintoiminnassa tulisi myös huomioida perheiden moninaisuus esimerkiksi erityislapsiperheiden haasteet.
Vanhempaintoiminnan hyödyistä voit lukea vanhempainfoorumin koosteesta (linkki), joka jaettiin myös osallistujille chatissä.